Kovin on huonosti tullut taas kirjoiteltua, mutta nyt on taas aihetta päivitykseen. Joulukuun 17.12 kävin polvitestissä hyvällä menestyksellä, läpäisin testin ja sain luvan kaikkeen urheiluun, tosin varovaisesti alkuun.
Polvitesti, kolmas yritys 17.12.2013
Tähän testiin menin jo hieman luottavaisemmin kuin edelliseen, sillä treenit oli sujuneet melko hyvin ja muutama yli 5km lenkki oli jo takana. Juoksu alkaa sujumaan kohtalaisen hyvin, vaikka vauhti on edelleen hidas. Vauhti taitaa kuitenkin johtua pitkästä tauosta, ei niinkään polvesta. Jotain kevyttä "hyllebaa" on myös keskivartalolle kertynyt jota pääsee seuraavaksi sulattelemaan kunnolla pois.
Tässä testi lyhyesti kerrattuna niille jotka joskus tällaiseen pääsee:
- 5min kuntopyörällä lämpöä
- Polven liikkuvuustesti ja ympärysmitat. (liikkuvuudessa ei eroa normaaliin, ympärysmitat molemmissa samat
- Yhden jalan vauhditon pituus, tasajalka alastulo. (muutama harjoitushyppy ja sen jälkeen kolme hyppyä molemmilla jaloilla, pisimmät lasketaan.) Tämä testi hirvitti eniten koska oli kivuliain, mutta lopputuloksena hyppäsin muutaman sentin pidemmälle leikatulla jalalla.
- Nopeustesti, eli vihellyksestä täysi spurtti noin 10m päähän josta sivuloikkaa takas, leikattu jalka edellä. Rata kierretään kolme kertaa ja sen jälkeen kolme kertaa toiseen suuntaan, eli laukka askeleet terve jalka edellä. Molemmista otetaan aika ja eroa ajoissa ei saisi olla juuri lainkaan. Meni läpi ja nopeus oli omasta mielestä hyvä.
- Yhden jalan jalkaprässi, ensin etureisi ja sitten takareisi. Ensin katsotaan maksimipaino, sitten arvioidaan paino jolla itse uskoo saavansa noin 15 toistoa. Sitten vaan lujaa puristaen niin monta kuin pystyy. Toistoja tuli molemmilla jaloilla sama määrä, eli mainio tulos.
- Yhden jalan kyykky. Valitaan sopiva paino (tanko plus painot). Tanko olalle, toinen jalka taakse penkin päälle ja sitten kyykkäämään yhden jalan varassa niin monta toistoa kuin pystyy. Tässäkin tasatulos.
- 30sek paikallaan tikkaus ruudun sisällä. Katsotaan pysyykö molemmat jalat ruudun sisällä eikä ala vaeltamaan. Homma ok.
Tämän jälkeen hieman kuntopyörää ja se oli siinä. Jouduin istuskelemaan hetken ennenkuin pääsin kävelemään, sen verran jalat kramppas tiukan setin jälkeen. Huomaa että on ollut pitkä tauko kovemmassa treenissä.
Lopputulos kuitenkin se, että kuntoutuksen virallinen osuus oli nyt tässä. Sain ohjeet seuraavalle 6kk jaksolle jolla voi vielä vahvistaa jalan lihaksia sekä ohjeet polven teippaukseen kinesio teipillä, kovempiin treeneihin. Kontrollikäyntejä ei kuitenkaan enää ole. Polvi on edelleen liikkuessa hieman kipeä ja äkkinäiset liikkeet sattuu, tämän pitäisi mennä ohi vuoden kuluessa ja kun liikuntamäärät vakiintuu.
Tässä se siis oli tältäerää. Toivotaan ettei enää koskaan uudestaan. Via dolorosa, maaliviiva ylitetty.
Joulu
Joulu meni mukavasti perheen parissa ja perinteisiä herkkuja syöden. Pojan paras ja toivotuin lahja oli twintip sukset. Sanoi että hän voi nyt tästä eteenpäin olla se perheen takaperin laskija, kun iskä ei enää uskalla/pysty. :)
Takaisin rinteeseen
Vanha side, jonka takaside ei kierry |
Hommasin suksiin Lookin Pivot siteet, joissa on kiertvyä takaside. Lueskelin testejä ja sidettä oli kehuttu aika monessa joten päädyin lopulta siihen. Hinta oli kohdillaan ja side on todella kevyt, silti tukevan tuntuinen. Siteen rakenteesta johtuen DINit voi olla hieman löysemmällä kuin ns. normisiteessä. Siteet on helppo kiinnittää ja avata ja ihan hyvin ne istuu sukseen noin muutenkin.
Talvi on ollut surkea, mutta koska en joulukuussa olisi muutenkaan päässyt vielä mäkeen, se ei ole pahasti haitannut. Koska Söldenin alppireissuun ei kuitenkaan ole ihan hurjasti aikaa, oli pakko aloittaa myös laskutreenit. Messilä oli lähin avoinna oleva rinne. Sinne siis.
Lauantai 11.1.2014 kamat autoon ja kohti Messilää. Perillä odotti suht ankea näkymä. Lunta ei missään muualla kuin tykitettynä pääosin lastenrinteeseen ja Messilän "päärinteeseen". -7 asteen pakkanen muutaman viikon sateiden ja plussakelien jälkeen loivat otolliset kelit. Kyllä se suksi jäällä luistaa. 33€ hinta kolmen tunnin lipusta näissä olosuhteissa ei ehkä ihan tuntunut kohtuulliselta, mutta täytyy silti todeta että ovat tehneet kaikkensa saadakseen pidettyä mäkeä auki yli "sadekauden".
Jostain oli siis aloitettava eli monot ja sukset jalkaan ja hissillä ylös. Pukiessa taskusta löytyi muuten yksi paperinpala. Siinä luki: "Jorvin sairaalan päivystys, maaliskuu 16.3.2013" Eli jonotuslappu siltä päivältä kun polvi hajosi. Melkein meinasi laatta lentää. Syke nousi ja täytyy myöntää että oli melko tiukka paikka raahautua mäkeen.
Ensimmäinen lasku pelotti niin pirusti. Meno oli todella huteraa ja joutui välillä jopa auraamalla hidastelemaan. Hävetti. Kymmenien vuosien(!) laskukokemus ei paljon ekassa laskussa tuntunut.
Toinen lasku mentiin jo ilman auraa, mutta käännökset oli luisuttelua eikä kantilla uskaltanut mennä lainkaan. Pääkopassa oli turhautumisen ja epätoivon tunnetta. Kolmannella laskulla päätin että pelkäämällä tästä ei tule mitään ja nyt on vain pakko lisätä vauhtia. Alhaalla pieni hymy levisi naamalle, kyllä tämä tästä. Neljäs ja viides lasku alkoi jo muistuttamaan omaa laskua ja polven kivutkin alkoi jäämään innostuksen tieltä taka-alalle. Näiden jälkeen uskalsi ottaa tiukempaa etukenoa ja painoa molemmille kanteille. Vauhti alkoi tuntumaan lähes normaalilta ja katse Sportstrackeriin loi uskoa, lähes 60kmh rikki. Vauhdin myötä myös itseluottamus kasvoi ja tekniikka parani. Aivan uskomattoman hieno fiilis.
Olen palannut mäkeen! Noin 2,5h laskua ensimmäiselle kerralle sai riittää, osin ankeista olosuhteista johtuen, mutta tästä se taas alkaa. Ensi viikonloppuna Swinghilliin jos se ehtii aueta. Henkisesti on seuraavaksi pakko päästä laskemaan mäki jossa veti lipat.