Fiilistä tosin laskee se, etten todellakaan vielä tiedä pystynkö laskemaan ensi kaudella. Harjoittelu ei suju oikein mitenkään, jos kuminauhajumppaa ei lasketa. Rapuissa kävely molempiin suuntiin on tuskallista. Bussiin en pääse kiipeämään leikatulla jalalla, vaan sinne mennään askel kerrallaan tervettä jalkaa käyttäen. Juoksuaskelia ei voi edes enää yrittää. Kipu on polvilumpion alla sekä sen ylä- ja alapuolella. Juttelin uudestaan fyssarin kanssa tänään ja kun kerroin tilanteen hän varasi saman tein ajan leikanneelle ortopedille. Sain ajan ensi tiistaille 3.9. Kyselin kauhuskenaarioista, mutta hän sanoi ettei nyt kannata puhelimitse arvailla.
![]() |
Prrrrrrkl |
- Korjattu side mennyt poikki --> uusintaleikkaus myöhemmin. Palataan Via Dolorosan lähtöruutuun. (toisaalta samalla keikalla sais kaksi leikkausta vähän niinku yhdellä hinnalla. Ei naurata)
- Kierukka mennyt paskaksi --> pienehkö leikkaus edessä
- Patellajänne mennyt hajalle --> leikkaus? En tiedä
- Patellajänne ja lihaskiinnikkeet tms. tulehtuneet --> kortisonipiikki ja peukut ylös
- Lihakset surkastuneet tai ylirasitus --> harjoituksia kevennetään kunnes tilanne rauhoittuu
Mitä tähän nyt sanois. Voi veljet. Heinäkuun puolessa välissä kävin lenkillä, nyt kävelykin tekee taas kipeää. Taidan mennä vesijuoksemaan, se on sen verran kivaa että tulee paremmalle tuulelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti