Leikkauspäivä

6:15 Herään melko hyvin nukutun yön jälkeen. Vihdoin se on täällä, leikkauspäivä. Suihkun kautta verkkarit jalkaan.

7:30 Muksut kouluun ja kohti sairaalaa.

8:20 Kävelen sairaalaan, vaihdan sairaalakuteet päälle. Näissä ei muoti muutu vaikka mikä olis. Oli sitten yksityinen tai julkinen niin sairaalavaatteet on aina sitä samaa kauhua herättävää mallia.

8:30 Lyhyt juttelu respassa. Käydään perustiedot läpi. Anestesialääkäri saapuu paikalle ja kyselee myös perustiedot ja toiveet: nukutus vai spinaalipuudutus. Koska nukutus on testattu pariin otteeseen halusin spinaalipuudutuksen. Ortopedi kävi merkkaamassa tussilla polven. Homma selvä ja "mukillinen" pillereitä (2 panacodia ja yksi Oxycontin) esilääkkeeksi.

8:50 Kävelen leikkaussaliin ja asetun pöydälle. Seuraavaksi tippa laitetaan vasempaan käteen. Perussetti: "Sulla on hienot suonet, oi tohon me se laitetaan, nyt nipistää, hups....suoni karkas, koitetaan uudestaan....no, mites se nyt ja sitten auts. Noin nyt se on siinä. Ei kovin kivuliasta, mutta ei mukavaakaan. Anestesialääkäri laittaa tippaan omat koktailinsa ja päässä humisee. Seuraavaksi spinaalipuudutus. Eli keräksi/sikiöasentoon pöydälle ja pitkällä neulalla noin 4cm syvyyteen puudutus. Pari kertaa joutu tökkimään, koska mun hervottomien selkälihasten läpi on vaikea päästä. (olin niin helkkarin jännittynyt että lihakset kramppas selässä). Neula osui johonkin, ehkä lihakseen, ehkä johonkin muualle, mutta vihloi hetken todella julmasti. Sitten jalat alkoikin kadota lämpimään pumpuliin.

9:00 Leikkaus alkaa. "Esirippu" jalkojen eteen. Monitori käännettiin siten että pystyin seuraamaan leikkausta. Todella nopeaa toimintaa se oli eikä siitä kuvasta oikein ehtinyt mitään ymmärtämään. Näytti siltä kuin joku olisi syöttänyt metallista kalaa pienessä akvaariossa. Sitten siellä meni joku poranterä jne. Anestesialääkäri kyseli vointia. Jostain syystä tässä vaiheessa vastasin että hyvä, mutta tiedätkös sellainen nousufiilis kun kipataan lärvilaudasta shotteja. Nyt ollaan siinä puolessa välissä. Laita vielä yks, niin mä tarjoan seuraavan kierroksen. Seuraavaksi kerroin että kun pääsen kotiin askartelen oman lärvilaudan, kaadan pihalta puun ja teen siitä tosi pitkän. Just.  Olo oli mitä rennoin ja mukavin ja kun reiät ommeltiin kiinni noin 9:50 oli jopa hieman pettynyt olo. Joko tämä loppui, saiskos kuitenkn vielä yhden tujauksen tuohon tippaan?

10:00 Heräämöön. Vasempaan jalkaan tunto alkoi palautua melko nopeasti. Leikattu jalka sensijaan oli täysi pökkelö. Tosi omituinen fiilis kun yrittää liikutella jalkaa niin se menee nykien minne sattuu.

 Joskus puolen päivän aikaan kun tunto oli palannut jalkoihin sain aamupalaa. Tässä vaiheessa olikin kova nälkä. Jokin noista lääkkeistä kuivatti suun totaalisesti ja sämpylän syöminen oli melko hankalaa.

Tässä sitä nyt sitten köllöteltiin, uusittu ristiside polvessa. Ei kipuja, leikkaus ohi ja ruokaa vatsassa. Tosi mukavaa.

Ensimmäinen vessaanlähtö oli haastava, ei kipujen vuoksi vaan lääkityksen. Kun nousi pystyyn oli mennä taju ja takas sänkyyn. Toimistotuolin avulla sitten pääsin perille ja takas. Otti voimille.

15:00 Jalka alkaa ilmoitella että sitä on runneltu. Ensimmäinen panacod sitten leikkauksen huiviin. Ortopedi tulee juttelemaan noin klo 16 ja kertoo kaiken menneen hyvin. Muuta kuin eturistisidettä ei tarvinnut korjailla, eli jalalle täysivaraus ja kepeistä eroon viikossa on tavoite. Saikkua alkuun kuukausi.

Toivotin muille heräämössä olleille hyvää vappua ja lähdin kohti pukuhuonetta. No, taas päässä sumenee ja edetään pikkuhiljaa. Lopulta lähes kaikki muut heräämöstä pääsi lähtemään ennen mua, kun tuosta kävelystä ei tullut mitään. Sen verran pyörrytti aina kun yritti liikkua.

18:30 Kotona. Kipuilu alkaa. Kepittelin sohvalle ja polvityyny jalan alle ja jääpakkaus kehiin. Myös panacod pore huiviin. Kummallakaan ei mitään vaikutusta, kipu yltyy. Ja jatkoi yltymistään. Oli ihan helvetillinen kipu päällä kun piti yrittää saada unta palloon. Yksi Vimovo 500mg ja Oxycontin, josko näillä.

0:50 Olen puoli istuvassa asennossa puhelin kädessä. Sattuu ihan helvetisti tohon jalkaan eikä lääkkeet auta. Enempää ei voi ottaa, päivän saldo täynnä. Tuskahiki. Mietin pitäiskö kilauttaa päivystykseen jos kuitenkin vois ottaa vielä jonkun napin. Ehkei sittenkään. Huono olo.

03:40 Ei mitään jakoa tän kivun kanssa. Aivan kamalaa. Kunpa tulis aamu niin vois soittaa ja pyytää lisää lääkitystä tai jotain. Kuume nousee. 38.4 astetta ja todella tuskainen olo. Koitan ajatella että tästä on vain tie ylöspäin. Taisin kiroilla että, jos olisin tiennyt mikä odottaa olisin tyytynyt kevyempiin urheilumuotoihin.

06:30 Nyt on aamu ja aamulla saa ottaa lisää lääkettä. Joo, nyt saa ottaa lääkettä.... 2 Panacod poretta ja Vimovo. Auttais nyt.... Ja lopulta tuska alkoi hieman lievittyä ja sain hetken unen päästä kiinni. Huh, mikä yö.

Day 1

Aamun lääkkeiden jälkeen sain pienen helpotuksen ja tein ekat harjoitteet. Tuskanhiki ja hampaat irvessä sain pientä liikettä jalkaan. Nyt pirulainen alat toimia. Samalla huomasin tunnon kadonneen polvesta alaspäin noin 10cm leveällä kaistaleella. Tästä mainittiin etukäteen ja on hyvät mahikset että tunto palautuu sitten muutaman viikon päästä. Tuntuu kuitenkin ihan helvetin oudolle.

Rohkeasti painoa jalalle ja iltapäivällä otin jo pari askelta ilman sauvojen tukea. Kovin on hidasta ja kipeätä tekee, mutta tästä se nyt alkaa ja jos kivut saa pidettyä kurissa niin se on päivä kerrallaan kohti harrastuksia. Kyllä tämä tästä. Toivotaan ettei seuraava yö ainakaan olisi pahempi...