Päivät 1 ja 2 leikkauksen jälkeen

(HUOM! Sisältää kuvan jalasta käärö avattuna. Älä katso jos ruma, karvanen ja verinen jalka inhottaa.)

Ensimmäisen yön tuskat oli toistaiseksi pahimmat tämän polven kanssa. Seuraava yö sujui jo suht ok polven kanssa. Ainoa uusi riesa oli selkäydinpuudutuksesta jäänyt säkenöinti selässä. Itseasiassa selkäkipu on ollut polvea pahempaa. Välillä tuntuu kuin puudutusneula olisi jäänyt selkään ja liikkuessa se säkenöi vihlovasti ympäriinsä.

Vappuaatto

Aattoilta meni panacodin voimin pienessä kohmelossa perheen kanssa leffaa katsoen, perinteiset vappunaposteltavat kyytipoikana. Kuohuva oli tälläkertaa mehukatin sima. (Voi tätä riemun määrää.) Leffaksi valikoitu Wreckit Ralph. Ihan kiva kokoperheen animaatioseikkailu. Lääketokkurassa meinasi muutaman kerran silmäluomi painaa, mutta suurin osa leffasta jäi mieleen. Eli normivappu, filmi poikki ja kasapäin supersankareita nähty.

Iltaa kohden selkäydinpuudutuksesta alkanut säkenointi selässä paheni hieman. Tuntui todella ilkeältä välillä ja soitin lopulta sairaalan päivystykseen kysyäkseni neuvoja. Juttelin anestesialääkärin kanssa ja hän totesi ettei tuossa suurempaa vahinkoa ole voinut sattua, mutta lihaskipu saattaa aiheuttaa säkenöintiä. Pyysi käymään vappupäivänä jos asiaa kiusaa.

Yö meni melko ok, kun lopulta säkenöinti selässä antoi myöden tai nukkumatti vei. Lääkitys aiheuttaa nukkuessa välillä jonkinlaista läähättämistä tms. Happi tuntuu vähän ohueltä välillä, mutta melko hyvät unet ilman kummempia heräämisiä.

Vappu

Vappupäivä alkoi selän säkenöinnillä, mutta polvi tuntui melko hyvältä. Selän tuntemukset pistivät ärsyttämään, koska polven kanssa oli jo ihan riittävästi tekemistä. Päätin iltapäivällä käydä keskustelemassa anestesialääkärin kanssa, koska tuo alkoi potuttamaan enemmän kuin polven kipu. Kontrollissa ei mitään hälyttävää, ilmeisesti lihakset menneet jumiin ja tullut jotain pientä mustelmaa tms. tuonne joka aiheuttaa tuota säkenöintiä ja kipua. Pitäis mennä itsekseen ohi. Hyvä niin. Toivotaan niin.





Kotona olen ottanut askeleita ilman keppejä ja tehnyt kuntoutusharjotteita 3-4 kertaa päivässä. Jalka menee omasta mielestä jo lähes suoraksi. (polvitaipeen ja lattian väliin ei jää juurikaan tilaa) Kivunlievityksenä on tänään mennyt aamulla Vimovo ja yksi Panacod. Tätä kirjoittaessa ei vielä ole kipuja juuri tuntunut joten otan seuraavan setin yötä vasten jotta päivä menisi hieman virkeämpänä.

Vappuna sai myös avata tuon jalkapaketin ja tarkistaa haavat ja käydä suihkussa. Aika pieniltä nuo haavat näyttää. Pahoittelen inhottavaa kuvaa, tuota ei saa vielä sen kummemin hangata tai pestä, mutta ei tuo nyt niin kamalan näköinen ole. Kipujen perusteella olisin odottanut että reiät olisivat ihan eri kohdissa. Kohdat on tikattu siististi ja kovin paljon niitä tikkejä ei näyttäisi olevan.

Vappupäivän sää oli todella hieno ja iltapäivällä oli mukava loikoilla pihaterassilla. Terassille pääseminen oli muutaman jyrkän askelman päässä. Hyvä että meissä jokaisessa asuu pieni Veikka G. joten pienen kiipeilyn jälkeen pääsin turvallisesti aurinkotuolille ilman pelättyä keppispagaattia.

Nyt on enää 180 päivää kuntoutusta jäljellä. Nämä päivät menevät ihan siivillä. :)