Eilinen selän sähköttely ja oireilu on hieman parempaan päin. Onneksi, sillä se oli erittäin inhottavan tuntuista. Aamu alkoi päänsäryllä ja sitä se on ollut koko päivän. Kaikesta huolimatta tiukkaa jumppaamista 3-4 kertaa päivässä noin 20-40min kerralla. Polvi ei ole juurikaan särkenyt. Välillä tulee erilaisia "puukoniskuja" eri puolille, mutta ovat ihan siedettäviä. Liikkuminen on taas hitusen helpompaa ja sauvoja en ole sisällä kovin paljon käyttänyt, mutta kävely on hidasta kun yrittää olla kauheasti klenkkaamatta. Tunto on palautumassa säären etuosaan yhä enemmän. Hyvä.
Yöllä oli pieni liskodisko ja ihmeellisiä unia ja heräsin ilmeisesti panacodin aiheuttamaan hengitysoireeseen taas. Kesti reilun tunnin tuo läähättäminen. Alkaa pian riittää nää kemikaalit.
Katsoin aamulla Netflixistä pari jaksoa Nikitaa. Kohtuu viihdyttävää, mutta TV:n töllöttely riitti hetkeksi aikaa tuon jälkeen.
Pojalle nousi eilen illlalla kuume ja se on jatkunut koko päivän. Raukka on ihan rätti eikä jaksa tehdä muuta kuin maata, katsella piirrettyjä ja nukkua. Kuumeen lisäksi ei ole juurikaan muita oireita, mitä nyt valittaa silmien kirvelyä välillä. Jos saisin pyytää, niin meidän perhe vois nyt keskittyä yhteen vaivaan kerralla. Toivottavasti tuo menee ohi eikä ole sen kummempaa tarttuvaa virusta. Itsellä on ollut kuumeilua leikkausesta lähtien, mutta tänään ollan oltu alle 38 koko ajan.
Koska olo oli kaikesta huolimatta eilistä virkeämpi avasin työläppärin ja luin sähköpostit ja tein hetken hommia. Koska lääkkeet vievät vielä aika hyvin keskittymiskykyä ajattelin kuitenkin antaa töiden vielä odottaa ja kokeilla jotain muuta.
Harrastan musiikkia, laulamista ja kosketinsoittimia. Soitin hetken myös kaverini bändissä, mutta bändihommat vaativat sen verran aikaa että bändiharrastus oli melko lyhytaikainen. (ja minun osalta ehkä sellainen don't quit your day job juttu) Soittaminen ja laulaminen on kuitenkin ollut arkiviikkoina sellainen on/off juttu. Soittimena on tällähetkellä Yamaha Tyros 2 jonka hommasin viitisen vuotta sitten. Sellainen "oneman band" jolla risteilylaivojen bingohetket kullataan, tiedättehän, soitin ja sen takana laulava karvarinta ja ikivihreät.
Väänsin itseni soittimen ääreen, vetäisin pari harjoituskierrosta ja laitteen nauhuri päälle. Tuloksena syntyi lääkepöllyissä laulettu ja soitettu oma versio kappaleesta On the Road again. (Kitarat, pianot ja soinnut soitan, taustat koneelta) Jotta sen saisi tänne blogiin, kaikkien riemuksi, siitä piti tehdä video. Niinpä virittelin tuohon muutamia kuvia tähän astisesta matkasta polven kanssa. Olkaa hyvä. Kiitos ja anteeks. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti